Apropos lingua -käännöstoimisto

Tulevaisuuden kielet – Mitä kieliä kannattaa opiskella tulevaisuudessa?

Mitä kieliä kannattaa opiskella tulevaisuudessa? Millaista kilpailuetua vieraiden kielten opiskelu tuo?

Suomessa on viime aikoina käyty vilkasta keskustelua siitä, mitä kieliä meidän pitäisi opiskella. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan suomalaisilla on yleisesti ottaen hyvä kielipää, sillä seitsemän kymmenestä osaa vähintään yhtä vierasta kieltä, ja kahta vierasta kieltä puhuvia on noin kolmannes suomalaisista. Saman tutkimuksen mukaan peräti yli 15 % kaikista 18–64-vuotiaista puhuu vähintään neljä vierasta kieltä äidinkielensä lisäksi! (Lähde: Aikuiskoulutustutkimus 2006, Tilastokeskus)

Enemmistö suomalaisista opiskelee koulutasolla toisen kotimaisen ohella englantia, joten eniten osattu kahden vieraan kielen yhdistelmä onkin englanti ja ruotsi. Toistaiseksi pakollisia kieliopintoja ei näiden lisäksi ole — mutta pitäisikö olla?

Itse pidin kieltenopiskelusta niin paljon, että päädyin opiskelemaan espanjaa ja portugalia yliopistotasolla tohtorinhattuun asti. On hurjaa ajatella, että englannilla, espanjalla ja portugalilla voi keskustella lähes koko Amerikan mantereen kanssa tai 22 % kanssa maailman 7,5 miljardista ihmisestä, kun muidenkin mantereiden puhujat otetaan mukaan.

Eri kielten opiskelun tarpeellisuutta voikin arvioida monesta näkökulmasta. Jos etenemme suuremmasta kontekstista pienempään, voimme tarkastella kielten puhujamääriä globaalilla tasolla, Suomelle tärkeitä markkinoita ja kulttuuriyhteyksiä tai yksilöllisiä kommunikaatiotarpeita.

Maailman kymmenen puhutuimman äidinkielen lista näyttää maailman kieliä dokumentoivan Ethnologuen mukaan tältä:

1. Kiina (sis. eri varieteetit, suurimpana mandariini), n. 1,3 miljardia ihmistä
2. Espanja, 437 miljoonaa
3. Englanti, 372 miljoonaa
4. Arabia (sis. eri varieteetit, suurimpana Egyptin arabia), 295 miljoonaa
5. Hindi, 260 miljoonaa
6. Bengali, 242 miljoonaa
7. Portugali, 219 miljoonaa
8. Venäjä, 154 miljoonaa
9. Japani, 128 miljoonaa
10. Lahnda (sis. eri varieteetit), 119 miljoonaa

Jos siis haluaisi opiskella kieltä, jolla voi kommunikoida mahdollisimman monen maapallolaisen natiivipuhujan kanssa, kieleksi olisi syytä valita (mandariini)kiina. Toiseksi vieraaksi kieleksi tulisi valita espanja, ja vasta sen jälkeen englanti. Mitkä kielet sitten ovat Suomelle tärkeitä talouselämän ja arjen tilanteissa?

Vuonna 2014 Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkaisi henkilöstö- ja koulutustiedustelun nimeltä ”Kielitaito on kilpailuetu”, jossa selvitettiin yritysten nykyisiä ja tulevia kielitaitotarpeita. Kyselyyn vastanneiden yritysten mukaan nykyisin käytössä olevien kielten osaamistarve tulee kasvamaan seuraavasti lähivuosina (s. 12):

Venäjä 70 %
Kiina 58 %
Viro 40 %
Italia 38 %
Englanti 35 %
Saksa 29 %
Espanja 28 %
Ruotsi 16 %
Ranska 16 %
Portugali 13 %
Suomi 6 %

Näissä prosenteissa heijastuvat Suomen elinkeinoelämän tarpeet: lähialueiden kielistä etenkin venäjän ja viron tarve kasvaa, mutta toisaalta myös monia muita Euroopan kieliä ja tärkeimpänä kiinaa tarvitaan yhä enemmän tulevaisuudessa. Kansantaloudellisesta näkökulmasta olisi siis tärkeää panostaa näiden kielten opetukseen ja kouluttaa niihin perehtyneitä kieliammattilaisia toimimaan kääntäjinä ja tulkkeina kansainvälisessä kaupassa ja muussa kanssakäymisessä.

Tämän lisäksi kielivalikoima riippuu aina yksilöllisistä kommunikaatiotarpeista. Maailma kansainvälistyy, ja suomalaisilla on yhä enenevässä määrin esimerkiksi asuntoja ja omia yrityksiä ulkomailla sekä ulkomaisia puolisoja ja sukulaisia. Tämä lisää yksittäisten ihmisten tarvetta viestiä suomen ja mitä erilaisimpien kielten välillä niin asiakirjojen muodossa kuin suullisesti.

Onneksi meidän kaikkien ei tarvitse osata ihan kaikkia maailman kieliä — sitä varten on olemassa kääntäjiä ja tulkkeja, jotka voivat auttaa kielimuurin ylittämisessä. Ammattikääntäjät ja -tulkit opiskelevat alaansa yliopistotasolla vähintään viiden vuoden ajan ja perehtyvät tänä aikana mm. käännöstieteeseen, kielitieteeseen ja opiskelemiensa kielten kulttuureihin ja historiaan. Ammattimaisten käännös- ja tulkkipalveluiden avulla yritysten ja yksilöiden välinen kommunikaatio niin kirjallisesti kuin suullisesti onnistuukin sujuvasti – ja usein myös kohtuuhintaan verrattuna muiden alojen erikoisosaajiin. Oli kyse sitten virallisista asiakirjoista, tiedotteista, nettisivuista, erilaisista julkaisuista, neuvotteluista, konferensseista tai vaikkapa ulkomailta saapuneista häävieraista, luotettava käännöstoimisto voi mahdollistaa saumattoman vuorovaikutuksen eri kieliä puhuvien osapuolten välillä.