CAT – kissaeläin vai ammattikääntäjän apuväline?
Käännösmuisti on eräänlainen ammattikääntäjän lisämuisti, joka koostuu aiemmin tehdyistä käännöksistä ja niiden alkuteksteistä.
Mikä on käännösmuisti?
Kääntäminen on itsessään melko suoraviivaista toimintaa, mutta monesti sen sisältämät mekanismit jäävät ihmisiltä hämärän peittoon. Kuinka paljon kääntäjä loppujen lopuksi itse kääntää, vai tekeekö tietokone jo kaiken työn?
Viime vuosikymmenien teknisen kehityksen myötä myös kääntäjien työtavat ovat muuttuneet. Nykyään kääntäjät käyttävät erilaisia tietoteknisiä apuvälineitä käännösprosessin tehostamiseksi – sanastoja, oikolukuohjelmia, käännösmuisteja jne. Näiden työkalujen hyödyntämistä voidaan kutsua tietokoneavusteiseksi kääntämiseksi (engl. CAT – computer-assisted translation), johon olennaisena osana kuuluvat juurikin käännösmuistiohjelmat. Ensimmäiset kaupalliset käännösmuistit tulivat markkinoille jo 80-luvulla, minkä jälkeen ne ovat vuosi vuodelta kehittyneet ja levinneet yhä laajemmalle käyttäjäkunnalle.
Käännösmuisti toimii ikään kuin kääntäjän lisämuistina. Se on eräänlainen tietokanta, joka koostuu aiemmin tehdyistä käännöksistä ja niiden lähtöteksteistä. Nämä tekstit tallentuvat käännösmuistiin lause- tai virketason segmentteinä niin, että lähtötekstin segmentti ja sitä vastaava käännös muodostavat yhden kokonaisuuden, käännösyksikön. Käännösmuisti on siis pähkinänkuoressa kokoelma tällaisia käännösyksiköitä, joita voidaan myöhemmin käyttää uudelleen samankaltaisia tekstejä käännettäessä.
Käännösmuistiohjelma rakentuu ja laajenee sitä mukaa, kun uusia käännöksiä tehdään. Jokainen käännetty segmentti tallentuu tietokantaan, josta ohjelma voi myöhemmin sen etsiä, jos enemmän tai vähemmän samankaltaisia segmenttejä tulee uudelleen käännettäväksi. Näiden segmenttien vastineet tuodaan kääntäjän nähtäville, jolloin hän voi itse arvioida vastaavuuden tason ja uusiokäyttää käännöstä joko sellaisenaan tai muokattuna. Käännösmuistin avulla kääntäjän ei siis tarvitse kääntää pitkälti samankaltaisia tekstejä aina uudelleen.
Kaiken takana on ihminen
Käännösmuistista puhuttaessa on hyvä selventää, ettei se ole sama asia kuin konekääntäminen. Konekääntämisessä tietokoneohjelma tuottaa automaattisesti tekstiä kohdekielelle. Käännösmuisti ei kuitenkaan koskaan luo itsenäisesti uutta tekstiä, vaan se ainoastaan säilöö ihmisten kääntämiä dokumentteja. Näin kaikkien käännösyksiköiden takana on loppujen lopuksi aina ihminen.
Käännösmuistiohjelma hyödyntää tekstien sisältämää toisteisuutta etsiessään samankaltaisia segmenttejä. Erityisen hyödyllinen se onkin paljon toistoa sisältäviä tekstejä käännettäessä, minkä vuoksi muistiohjelmaa käytetään pääasiassa asiatekstien kääntämiseen – kaunokirjallisuuden kanssa se on jokseenkin epäkäytännöllinen. Käännösmuistiohjelma hyödyntää tilastollisia menetelmiä laskiessaan eri segmenttien välille vastaavuusprosentteja, minkä jälkeen se tuo kääntäjän nähtäville osuvimmat vaihtoehdot. Muistiohjelma ei siis pyri löytämään lähdetekstille sopivaa vastinetta, vaan toista samankaltaista lähdekielistä segmenttiä. Matemaattisesti määritelty vastaavuus ei kuitenkaan ota huomioon kielenulkoisia asioita, esimerkiksi kontekstia. Kääntäjän vastuulle jää silloin näiden vastineiden arvioiminen, joten käännöksen lopullinen laatu riippuu täysin taustalla toimivasta ihmisestä.
Asiakkaan etu
Käännösmateriaalin uusiokäyttö helpottaa ja nopeuttaa kääntäjän työtä. Kun samantyyppisiä tekstejä ei aina tarvitse kääntää alusta asti uudelleen, tehostaa se koko käännösprosessin kulkua. Tästä on hyötyä tietenkin myös asiakkaalle, sillä käännösten tekeminen nopeutuu ja niiden laatukin paranee. Samalla myös kustannukset pienenevät, koska laskutettava työaika supistuu. Tästä hyötyvät ensisijaisesti asiakkaamme, jotka tilaavat runsaasti toistoa tai jo aiemmin käännettyä tekstiä sisältäviä kokonaisuuksia. Jo toinen toimeksianto meiltä saattaa säästää selvää rahaa – lue lisää täältä.
Olennaisena osana kääntäjän työhön kuuluu taustatyö, joka voi ajoittain olla hyvinkin aikaa vievää. Erityisesti erikoisalan tekstejä käännettäessä vastaan tulee usein termejä ja aiheita, jotka vaativat kääntäjältä huolellista perehtymistä aiheeseen. Muistityökalun avulla kääntäjän ei kuitenkaan tarvitse aina uudelleen metsästää sitä hankalaa teknistä termiä, joka viime käyttökerrasta on päässyt unohtumaan.
Muistityökalu parantaa myös tekstin yhtenäisyyttä, sillä sen avulla samat elementit voidaan aina kääntää samalla tavalla. Tämä koskee tietenkin eri alojen termistöjä, mutta myös saman yrityksen eri asiakirjoja, sillä niissä suositaan usein tietyntyyppisiä ilmauksia ja käsitteitä. Suuremmissa käännösprojekteissa muistiohjelma on korvaamaton, sillä kun useampi kääntäjä työstää samaa tekstiä, on johdonmukaisuuden säilyttämiseen kiinnitettävä enemmän huomiota. Tällöin kääntäjät voivat käännösmuistin avulla seurata toistensa käännösratkaisuja ja keskustella hankalista termeistä tai aiheista.
Vaikka teknologia kehittyykin huimaa vauhtia, ei se vielä kykene toimimaan ilman ihmistä. Toisaalta, ei ihminenkään ilman teknologiaa välttämättä kykenisi saavuttamaan täyttä potentiaaliaan. Kun teknisiä apuvälineitä ja kääntäjien omaa tietotaitoa osataan hyödyntää oikeassa suhteessa, on se hyvä pohja tehokkaalle työnteolle ja laadukkaille tuotoksille.
