fbpx
Täytesanat eli suunnittelupartikkelit tuovat tekstiin paljon täytettä, mutta vähän sisältöä.

Puhekieliset ilmaisut tuntuvat yleistyneen kirjoitetussa kielessä sosiaalisen median myötä. Sosiaalinen media – tuttavallisemmin some – on muodoltaan epävirallinen, joten siellä myös kirjoitukset voivat olla epävirallisen puhekielisiä. Kun puhekielinen asiakokonaisuus puetaan tekstiksi, nousevat myös erilaiset täytesanat esiin. Puhekieliset ilmaukset ja täytesanat valuvat vähitellen someteksteistä muihin teksteihin.

Suurin osa yleisimmistä täytesanoista on niin kutsuttuja suunnitteluilmauksia. Niitä käytetään puheessa silloin, kun puhuja vielä suunnittelee, mitä on sanomassa. Samoja ilmauksia voidaan käyttää myös tekstissä luomaan arkista sävyä ja puhekielisyyden vaikutelmaa. Täytesanat ryydittävät tekstiä ja tekevät siitä sujuvampaa luettavaa. Ne eivät siis ole ollenkaan huono asia maltillisesti käytettynä. Puhekielisyyden yleistyessä liiallinen täytesanojen käyttö on kuitenkin valtaamassa myös asiatekstejä.

Kun tekstin tarkoitus on välittää tietoa asiallisesti ja sen kummemmin rönsyilemättä, voivat täytesanat ja suunnitteluilmaukset haitata lukemista. Sähköpostiviestit ovat sosiaalisen median ja asiallisen tyylin välimuoto, ja ne taipuvat sekä persoonalliseen ja henkilökohtaiseen että asialliseen ja viralliseen viestintään. Epävirallisemmissa sähköposteissa voi olla enemmän puhekielisiä elementtejä kuin yrityksen kanssa asioidessa. Näihin puhekielisiin elementteihin kuuluu myös täytesanat. 

Mitä täytesanat sitten ovat? Täytesanat ovat sellaisia sanoja, joilla ei ole lauseen asiasisällön kannalta merkittävää roolia. Ne voi siis jättää pois, eikä lauseen merkitys muutu. Niitä voidaan käyttää pehmentämään viestiä ja luomaan epävirallinen sävy. Tässä on lista muutamista yleisimmistä täytesanoista ja niiden käytöstä.

niinku
Niinku on puhekielinen versio yhdistelmästä niin kuin. Sanan runsasta käyttöä kutsutaan joskus ninkutukseksi.

Se oli niinku tosi hieno! -> Se oli tosi hieno!
Onko se niinku paras käännöspalvelu? -> Onko se paras käännöspalvelu?

eli, elikkä
Eli ja sen puhekielinen versio elikkä ovat esiintyneet jo ainakin kolmisenkymmentä vuotta puheenaloitussanoina ja täytesanoina.

Eli se tekee 4,50. -> Se tekee 4,50.
Eli mikä on paras käännöstoimisto? -> Mikä on paras käännöstoimisto?

se, sitä, sehän
Pronomini se on yleinen myös täytesanana. Englannin ja ruotsin vaikutuksesta myös suomessa on alettu käyttämään se-pronominia ns. muodollisena subjektina virkkeissä, joissa ei ole tekijää.

Kohtahan se on taas kesä! -> Kohta on taas kesä!
Sehän alkaa taas ilmat vähitellen lämmetä. -> Ilmat alkavat vähitellen lämmetä.

kyllä, toki
Sanat kyllä ja toki tehostavat ja vahvistavat virkkeen sanomaa. Niitä ei kuitenkaan tarvita aivan joka yhteydessä. Toisessa esimerkissä virkkeessä on jo vahvistussana myös.

Voit toki lähettää vastauksesi myös sähköpostitse. -> Voit lähettää vastauksesi myös sähköpostitse.
Haluaisin kyllä käännöksen mahdollisimman nopeasti. -> Haluaisin käännöksen mahdollisimman nopeasti.

sanotaan nyt vaikka
Puhuja voi käyttää tällaista yhdistelmää suunnitellessaan sanomisiaan ja ilmaistakeen pohtimista. Kirjoitetussa tekstissä tällainen on lähtökohtaisesti melko tarpeeton, sillä teksti on yleensä puhetta harkitumpi kokonaisuus.

Käännöksen hinta voisi olla sanotaan nyt vaikka 20 €. -> Käännöksen hinta voisi olla 20 €.
Sanotaan nyt vaikka, että meillä ei ole asiaan lisättävää. -> Meillä ei ole asiaan lisättävää.

Kuten esimerkeistä huomaa, on täytesanat mahdollista jättää pois. Ne kuitenkin tuovat tekstiin omanlaisen sävynsä pehmentäen tai vahvistaen virkkeen merkitystä. Niitä ei toki kannata viljellä jokaiseen virkkeeseen, sillä muuten teksti saattaa muuttua epäselväksi ja vaikeasti ymmärrettäväksi. Taitavan kielenkäyttäjän tärkein ominaisuus onkin kyky mukauttaa omaa kieltään tilanteeseen ja asiayhteyteen sopivaksi.

Käytätkö itse täytesanoja vai herättävätkö ne sinussa lähinnä ärsytystä? Kommentoi alle!

The following two tabs change content below.

Essi Ranta

Käännöstoimistomme tuorein vakkari, joka valmistuu syksyllä Oulun yliopistosta pääaineenaan pohjoismainen filologia. Essi rakastaa valokuvausta ja laulaa kuorossa, koiralenkit ja elokuvat niin ikään lähellä sydäntä.