Saavutettavuusvaatimukset – me luimme ne, jotta sinun ei tarvitse!
Vuonna 2019 voimaan astuneet saavutettavuusvaatimukset ovat jo jonkin aikaa olleet monien huulilla. Yksinkertaisimmillaan ne tarkoittavat, että kaikkien tulisi voida käyttää digitaalisia alustoja. Tiesitkö, että yli miljoona suomalaista tarvitsee saavutettavuusvaatimusten mukanaan tuomia muutoksia digialustojen käyttöön? Se tarkoittaa meistä lähes joka viidettä. Ongelmaksi voivat muodostua tekstin fonttikoko, vaikeaselkoisuus tai alustan sekava käyttöliittymä. Saavutettavuutta onkin kuvailtu digitaaliseksi esteettömyydeksi – jokaisella tulisi olla oikeus päästä digipalveluihin käsiksi.
Saavutettavuusvaatimusten alku ja juuri
Saavutettavuusvaatimusten alkuperä on melko polveileva, minkä vuoksi sen sisältö tuntuu monesta hajanaiselta. Suomessa vuonna 2019 julkaistu laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta luo perustan sille, millaisia digitaalisten alustojen tulisi olla ja sen määrittämät saavutettavuusvaatimukset tulivat portaittain voimaan vuodesta 2019 alkaen. Laki perustuu Euroopan unionin vuonna 2016 julkaisemaan saavutettavuusdirektiivin, joka puolestaan pohjautuu kansainväliseen WCAG 2.1 -ohjeistukseen verkkosisältöjen saavutettavuudesta sekä osittain myös YK:n yleissopimukseen vammaisten henkilöiden oikeuksista. Laki velvoittaa verkkopalveluiden tuottajia noudattamaan WCAG-ohjeistuksen A- ja AA-tason kriteerejä, joita on kokonaisuudessaan 49 kappaletta.
Nämä 49 kriteeriä voidaan jakaa karkeasti kolmeen osa-alueeseen: tekninen toteutus, helppokäyttöisyys sekä sisältöjen selkeys ja ymmärrettävyys. Nämä kriteerit koskevat lähes kaikkia verkkoalustoja pois lukien mm. suorat lähetykset, sillä toimivat teknologiaratkaisut ovat niiden osalta vielä kehityksen alla. Kaikkia digipalveluita tuottavia tahoja suositellaan tutustumaan saavutettavuusvaatimuksiin ja tuottavan sisältöä niiden mukaisesti, joskin virallisesti vaatimukset velvoittavat vain viranomaisia, julkisoikeudellisia laitoksia sekä osaa järjestöistä ja yksityisen sektorin toimijoista.
Saavutettavuusvaatimusten sisältö
Jotta sinun ei tarvitse kahlata näitä kriteerejä läpi, me teimme sen puolestasi. Ohjeistukset kattavat määräyksiä aina sivuston väriskaalan valinnasta sairauskohtauksia ehkäiseviin esitysmuotoihin, joten nostamme tässä alla esiin tärkeimmät huomiot, joiden työstämisessä mekin voimme olla avuksi.
Kuten mainitsimme, kriteerit koskevat digialustojen teknistä toteutusta, niiden helppokäyttöisyyttä sekä asiasisällön selkeyttä ja ymmärrettävyyttä lukijan näkökulmasta. Etenkin viimeinen kategoria pitää sisällään tekstin asettelun ja sisällön kannalta tärkeitä elementtejä – tekstin tulee olla havaittavaa, ja sitä tulee voida mukauttaa eri tarpeisiin sopivaksi. Tämä tarkoittaa toisaalta sitä, että esimerkiksi fonttikokoa tulee voida muuttaa tai alustan asettelua yksinkertaistaa. Toisaalta palveluntarjoajat joutuvat pohtimaan itse tekstin ja sen asiasisällön työstöä. Sisältöä tulee voida lukea yksinkertaistetulla kielellä (esim. selkosuomi) ja ei-tekstuaaliset elementit tulee esittää tekstivastineina. Tämä tarkoittaa, että vaikkapa olennaisten kuvien ja taulukoiden sisältö tulee avata esimerkiksi erillisillä tekstikappaleilla. Tällöin ohjelmistot, jotka muuttavat tekstin esimerkiksi puheeksi tai pistekirjoitukseksi, voivat tunnistaa selitteen ja muuntaa sen lukijalle ymmärrettävään muotoon.
Tavallisen tekstin muuntaminen selkokieliseksi voi kuulostaa yksinkertaiselta puuhalta, mutta tekstin sisällön, sanaston ja rakenteen muokkaaminen vaatii harjaantunutta otetta ja ymmärrystä selkokielen lukijoiden tarpeista. Sama koskee tekstivastineiden luomista: kuvien ja taulukoiden erilliset selitteet tulee tehdä lukijakunnan tarpeet ja konteksti tarkasti huomioiden. Toinen tärkeä tekijä saavutettavuuden varmistamiseksi liittyy video- ja audiosisältöjen tekstivastineisiin, tutummin tekstityksiin ja litterointeihin. Saavutettavuusvaatimusten mukaan kaikelle tallennetulle video- ja audiosisällöille tulee luoda tekstivastineet, jotta mahdollisimman laaja yleisö voi päästä niihin käsiksi. Apropos linguan arjessa tämä on tarkoittanut, että olemme tekstittäneet ja litteroineet jo satojen tuntien edestä materiaalia, sillä etenkin videomateriaalia tuotetaan digimaailmassamme tuhoton määrä. Myös suorat lähetykset, jotka jäävät nähtäville verkkoon, on saavutettavusvaatimusten mukaan tekstitettävä 14 päivän sisällä niiden lähetyksestä.
Tiukat määräajat ja saavutettavuusvaatimusten laaja-alaiset määräykset voivat aiheuttaa digipalveluja tarjoaville tahoille paljonkin päänvaivaa. Meille saavutettavien sisältöjen tuottamisesta on jo tullut arkipäivää, oli kyse sitten tekstityksistä, litteroinneista tai vaikkapa selkosuomesta. Jos tai kun tämän artikkelin jälkeen jää vielä hampaankoloon saavutettavuusvaatimusten palasia, suosittelemme kääntymään kysymyksissä Etelä-Suomen aluehallintoviraston saavutettavuusvalvonnan puoleen. Jos tavoitteena on kuitenkin tuottaa saavutettavuusvaatimusten mukaista sisältöä sen kummemmin asiaa pohtimatta, kannattaa laittaa meille viestiä!
