Pääsiäisen vietto on jo alkanut viime viikon sunnuntaina, kun palmusunnuntai aloitti pääsiäisviikon. Pääsiäisviikkoa kutsutaan myös hiljaiseksi viikoksi, jonka jokaisella päivällä on oma lempinimi. Vaikka hiljaisen viikon päivien nimet vaihtelevat eri murrealueilla, on niille yhteistä allitteraatio eli alkusointu. Palmusunnuntain jälkeen on malkamaanantai, jota seuraavat tikkutiistai ja kellokeskiviikko. Kiirastorstain nimi poikkeaa muista, mutta alkusoinnut jatkuvat pitkäperjantaina ja lankalauantaina. Hiljaisen viikon päättää ensimmäinen ja toinen pääsiäispäivä.

Pääsiäisen vietolla on Suomessa pitkät perinteet, ja muiden juhlapyhien tavoin myös pääsiäinen yhdistää kristillisiä ja pakanallisia perinteitä. Tänäkin vuonna suuressa osassa maata virvottiin palmusunnuntaina, joskin poikkeuksellisen tilanteen vuoksi etänä. Virpomisella toivotetaan onnea ja terveyttä läheisille. Virpominen on aikojen saatossa yhdistynyt trulliperinteen kanssa, ja nykyään lapset kiertävät virpomassa pääsiäisnoidiksi eli trulleiksi pukeutuneina.

Toisin kuin muilla juhlapyhillä, pääsiäisellä ei ole vuosittain toistuvaa kiinteää päivämäärää. Länsimaissa käytetyssä gregoriaanisessa kalenterissa pääsiäistä vietetään 22. maaliskuuta ja 25. huhtikuuta välisenä aikana. Pääsiäisen tarkan ajankohdan laskeminen on monimutkaista. Pääsiäisen ajankohdaksi päätettiin vuonna 325 kevätpäiväntasaus tai sen jälkeisen täydenkuun jälkeinen sunnuntai. Vuosien saatossa ihmiskunnan tähtitieteellinen tietämys kuunkierrosta on lisääntynyt, minkä seurauksena näennäisen yksinkertainen pääsiäissääntö on muuttunut monimutkaiseksi. Myös eri ajanlaskutapojen yhteensovittaminen on vaikeuttanut pääsiäisen tarkan ajankohdan määrittämisestä.

Pääsiäistä edeltää noin seitsemän viikon paastonaika, joka alkaa laskiaisena. Samalla tavalla kuin sana laskiainen juontuu verbistä laskea¸ juontuu pääsiäinen verbistä päästä. Laskiaisena on siis laskeuduttu paastoon ja pääsiäisenä on päästy paastosta. Paaston aikana on perinteisesti eletty niukasti ja pidättäydytty yltäkylläisyydestä. Nykyään paaston ei tarvitse liittyä vahvasti ruokaan, vaan paastota voi myös pidättäytymällä nautinnoista, esimerkiksi pitämällä taukoa älylaitteiden käytöstä. Nykyään lyhytkin aika ilman sosiaalista mediaa ja uutistulvaa voi tehdä hyvää!

Muiden kielten vaikutuksen myötä myös Suomessa on alettu käyttää isoa alkukirjainta juhlapyhien nimissä ja niinpä moni toivottaakin Iloista Pääsiäistä ja Hyvää Joulua. Kuten viikonpäivät ja kuukaudet, myös juhlapäivien nimet kirjoitetaan pienellä kirjaimella. Toivotukset eivät ole poikkeus: juhlapäivien nimet tulevat myös silloin pienellä alkukirjaimella. Tämä ei koske vain pääsiäistä, vaan kaikkia muitakin juhlapyhiä.

Väärin: Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!
Oikein: Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Väärin: Iloista Pääsiäistä!
Oikein: Iloista pääsiäistä!

Poikkeuksen tähän muodostavat kuitenkin ne liputus- ja merkkipäivät, joiden nimeen sisältyy erisnimi. Koska erisnimet kirjoitetaan aina isolla alkukirjaimella, käytetään isoa alkukirjainta myös erisnimellisten liputus- ja merkkipäivien nimissä. Tästä hyvä esimerkki on tänään kiirastorstaina vietettävä Mikael Agricolan päivä.

Tänään voitkin toivottaa hyvää Mikael Agricolan päivää, mukavaa kiirastorstaita ja iloista pääsiäistä!

The following two tabs change content below.
blank

Essi Ranta

Käännöstoimistomme tuorein vakkari, joka valmistuu syksyllä Oulun yliopistosta pääaineenaan pohjoismainen filologia. Essi rakastaa valokuvausta ja laulaa kuorossa, koiralenkit ja elokuvat niin ikään lähellä sydäntä.