fbpx
Kieliopas kiireisille ihmisille -blogi

Apropos lingua -käännöstoimiston Kieliopas kiireisille ihmisille -blogi

Sähköpostin yleisimmät kielioppivirheet, TOP 13

Muistan, kun pikkupoikana äidilläni oli tapana korjata sanomisiani joka kerta, kun sanoin jotain väärin. Älä sano näin, vaan sano näin. Ärsytti kovasti. Mitä väliä? Mummi ja vaari taas puhuivat kieltä, jota en vielä tuolloin osannut itse – siksi ehkä viihdyinkin mummolassa kovasti. Viihdyn muuten edelleen. Ala-asteelle mennessäni minulla oli reppu täynnä oppikirjoja ja mieli sekä odotukset korkealla: Kertoihan äiti koulun olevan hauska paikka. Kas, kun ei kuitenkaan kertonut, että tuo koulutieksi nimetty säkkipilli kestäisi yhteensä 21 vuotta! Ensimmäiseksi äidinkielen opettajakseni sain viittä vaille eläkkeellä olevan Nina-nimisen naisopettajan, joka oli paitsi ehkäpä maailman pelottavin ihminen myös luokanvalvojamme. Hänen konservatiivisessa opetuksessaan ei paljon uskaltanut virheitä tehdä, muuten tuli korville. Laskimme koko luokan voimin päiviä Nina-opettajan eläkkeeseen, mutta turhaan. Hän pysyi luokanvalvojanamme vielä seuraavat neljä vuotta.

Nykyään tuo aikakausi on lähinnä lämmin muisto huolettomasta ajasta, jolloin pulut olivat pulskia ja nuorisolla oli käytöstapoja. Kävin oman koulutieni enemmän tai vähemmän kunniakkaasti läpi, opiskelin seitsemää kieltä, ja sain siinä sivussa itselleni ammatin. Rakastuinkin. Kaikesta huolimatta ajatukset eksyvät aika ajoin lapsuuteeni, ja tarkalleen ottaen siihen jatkuvaan puhutun ja kirjoitetun kielen korjailuun ensin äitini ja sittemmin opettajani toimesta. Nykymaailmassa, jossa lehtiartikkeleiden otsikot vilisevät yhdyssanavirheitä, nuorten puhekielen yleisin rakenne on aggressiivi, uutisankkurit eivät hallitse numeraalien taivutusta ja lähes jokaisessa saapuvassa työsähköpostissa on nk. jenkkipilkutus, taannoin äidilleni esittämäni Mitä väliä? –kysymys saa yhtäkkiä täysin erilaisen vivahteen. Onko niin, etteivät ihmiset enää välitä oikeaoppisesta puhe- taikka kirjakielestä? Mitä esimerkiksi Terho Itkonen sanoisi tähän? Oma suomen kielen opettajani Rauno Heinonen Helsingin yliopistolta ei taatusti ole hänkään innoissaan nykytilanteesta.

YLE uutisoi taannoin sosiaalisessa mediassa esiintyvien yhdyssanavirheiden ärsyttävän suomalaisia kaikkein eniten. Aiemmin myös Iltalehti tarttui tähän rubriikkiin julkaisemalla lukijakyselynsä tulokset, jossa pyydettiin nimeämään ärsyttävimmät kirjoitus- ja kielioppivirheet. Helsingin Sanomat jatkoi ko. aihetta uutisoimalla madridilaisen Carlos III –yliopiston edustajien tutkimuksesta, jonka mukaan kielioppivirheiden määrällä voidaan mitata jopa tietyn alueen työttömyysastetta.

Blogi- ja foorumipalstat pursuavat kirjoituksia tästä ikuisesta aiheesta, joten minä en ota asiaan enempää kantaa. Sen sijaan haluaisin jakaa hieman omaa näkymystäni niiden kahden lukijan kanssa, jotka tätä kirjoitusta lukevat. Valitsin sattumavaraisesti 30 minulle joulukuussa 2014 lähetettyä sähköpostiviestiä, ja laadin ao. listauksen niiden yleisimmistä virheistä. Näin suppea ja rajattu aineisto ei tietenkään anna kovin luotettavaa kuvaa kokonaistilanteesta. mutta tarkoituksena ei ollutkaan tehdä kattavaa tutkimusta aiheesta. Tavoitteenani on lähinnä näytää, millaisiin kielioppivirheisiin minä törmäsin joulukuun 2014 aikana. Ehkäpä joku muukin on nähnyt näitä.

***

Yhteen vai erikseen?

minkälainen ei minkä lainen yhtä aikaa ei yhtäaikaa
muun muassa (tai mm.) ei muunmuassa alun perin ei alunperin
suurin piirtein ei suurinpiirtein mukaan lukien (tai ml.) ei mukaanlukien
suomenkielinen ei suomen kielinen lukuun ottamatta ei lukuunottamatta
niin ikään ei niinikään ennen kuin ei ennenkuin eikä ennenkun
edellä mainittu (tai em.) ei edellämainittu pois lukien (tai pl.) ei poislukien

 

Suppea lyhenneluettelo:

kuukausi – kk katso – ks. vuorokausi – vrk ynnä muuta – ym.
edellä mainittu – em. pois lukien – pl. muun muassa – mm. mukaan lukien – ml.
niin sanottu – ns. niin kutsuttu – nk. pinta-ala – pa. kello – klo
numero – nro tai n:o viikonloppu – vkl osakeyhtiö – oy tai oy. televisio – TV tai tv
tunti – t (yleiskieli) tunti – h (mittajärj.) toisin sanoen – ts. kilometri – km
tai muuta sellaista – tms. puheena oleva – po. enintään – maks. alkaen – alk.

 

Yleisimmät virheet ja keinot niiden välttämiseksi, top 13:

  1. Älä laita pilkkua kirjeesi Terveisin-kohdan jälkeen.

Englanninkielisessä viestinnässä esim. Best regards –ilmaisun jälkeen käytetään pilkkua, mutta suomessa tätä ei sovi tehdä.

  1. Kirjoita joko kuten tai esimerkiksi – ei molempia!

Kuten esimerkiksi –ilmaisu on harmillisen yleinen, mutta erotu eduksesi massasta – älä käytä sitä.

  1. Vältä käyttämästä montaa-kaksoispartitiivia.

Pronomini moni taipuu partitiivissa (Ketä?Mitä?) muotoon monta. Näin ollen partitiivi montaa on partitiivimuodon partitiivimuoto. Suomen kielen lautakunta hyväksyi tämän muodon yleiskieleen jo n. 20 vuotta sitten, mutta vain tietyin ehdoin. Älä sovella muulloin kuin sovellustarpeeseen.

  1. Älä käytä sinä-passiivia – se on anglismi (englannista lainattu rakenne).

Vaikka Tommi Mäkinen, suurin osa Suomen ammattiurheilijoista sekä kaikki suomenkieliset tv- ja radioselostajat ja heidän kisastudiovieraansa käyttävät tätä jopa jokseenkin hölmöä ilmaisutapaa, vältä itse sitä kuin ruttoa! Käytä mieluusti suomalaista passiivirakennetta (juodaan, päätettiin) tai vaihda mahdollisuuksien mukaan kokonaan aktiiviin.

  1. Toisin kuin esim. ruotsissa, suomen kielessä ei ole nk. absoluuttista komparatiivia.

Kyseessä on siis vertailumuoto, jossa ei ole lainkaan vertailukuvaa, esim. Minun sanakirjani on isompi! Vaikka poikkeustapauksissa tämä muoto sallitaankin (vanhempi konstaapeli), niin sen hallinta vaatii osaamista. Perehdy aiheeseen, tai ilmoita haluamasi asia toisella tapaa.

  1. Omata-verbin liiallinen käyttö.

Vaikka tämä muoto (Omaan loistavan huumoritajun!) esiintyy tiheästi mm. työpaikkahakemuksissa, käytä itse ennemmin vaikkapa perinteistä omistusrakennetta (Minulla on loistava huumorintaju!). Yksinkertainen on kaunista!

  1. Numeraalit tuottavat suurimmalle osalle vaikeuksia.

Tämä on jo tietysti kosmetiikkaa, mutta luvut alle 10 kannattaa kirjoittaa kirjaimin. Muista myös olla taivuttamatta numeroin kirjoitettua numeraalia, mikäli sitä seuraavasta substantiivista selviää taivutuksen sijamuoto (10 käännöstä, 6 kääntäjällä, 2 tulkilla). Erottele tuhannet välilyönnillä (1 000, 21 000, 138 000) ja laita luetteloinnissa pitkä viiva numeroiden väliin: ei 1-4-vuotiaat vaan 1–4-vuotiaat. Ja auta armias, jos kehtaat sanoa tuon viivan ääneen, kuten maikkarin hevimies Pekka Pouta! Ei ”kaksi viiva kolme päivää” vaan ”kahdesta kolmeen päivää”. Lopuksi vielä vinkki: Älä aloita virkettä numeraalilla.

  1. Älä sekoita termejä lause ja virke keskenään.

Vaikka jopa tasavallan presidentti Sauli Niinistö käyttää lause-termiä puhuessaan virkkeestä, älä sinä lähde moiseen. Kappale > virke > lause > sana. Näin karkeasti kuvattuna.

  1. Yhdyssanavirheet ovat edelleen yleisin vitsaus.

Yhdyssanavirheistä voisi kirjoittaa tuntikausia. Tämä on kuitenkin kiireisten ihmisten opas, joten tyydyn vain suosittelemaan perussääntöjen kertaamista ja mutkikkaiden rakenteiden välttämistä.

  1. Caps Lock –näppäin pohjassa kirjoitetut viestit luovat mielikuvan HUUTAMISESTA.

Kaikki tietävät, kuinka typerältä näyttää versaalikirjaimin kirjoitettu s-posti. Älä tee sitä itse.

  1. Tautologia eli toisto.

Saman sanan tarpeeton toistaminen tekstissä eli tautologia on yllättävän yleistä sähköpostiviesteissä. Tyylikeinona tämä on toki hyväksyttävää (esim. Pojat ovat poikia!), mutta muuten se lähinnä hankaloittaa lukemista.

  1. Puolet enemmän –ilmaisu ei ole sama asia, kuin kaksi kertaa enemmän.

Tämä ilmaisutapa tuntuu sekoittavan monet kirjoittajat. Puolet enemmän tarkoittaa 1,5-kertaisesti, mutta moni käyttää sitä tilanteissa, joissa halutaan kertoa jonkun asian tuplaantuneen.

  1. Alkaa tehdä – alkaa tekemään: Älä mene siitä, mistä aita on matalin.

Aikaisemmin näistä vain ensimmäinen muoto oli sallittu. Suomen kielen lautakunta kuitenkin päätti tammikuussa 2014, että aiemmin virheellisenä pidetty muoto alkaa tekemään on vastedes niin ikään sallittu. Henkilökohtaisesti vastustan tuota päätöstä, sillä virheellinen muoto hyväksyttiin suomen kieleen käytännössä vain sen vuoksi, että riittävän iso määrä ihmisiä käytti sitä oikeaoppisen muodon sijaan. Suosin jatkossakin alkaa tehdä –muotoa, ja suosittelen samaa muille.

***

Päätän tähän oman kirjoitukseni – toivottavasti jaksoit lukea loppuun asti. Kuten sanottu, kielioppivirheet herättävät tunteita ja synnyttävät keskustelua. Minun tärkein neuvoni on tässä: Ole oma itsesi! Käytä vain niitä rakenteita, merkintöjä, taivutuksia ja ilmaisutapoja, jotka todella hallitset, tai jotka voit tarvittaessa tarkistaa luotettavasta lähteestä. Välttämällä virheitä vältyt kiusallisilta tilanteilta, joissa ammattitaitoasi saatetaan kyseenalaistaa. Kukaan ei välttämättä edes huomauttaisi virheistäsi, mutta mielipiteet perustuvat silti melko usein nimenomaan kirjallisen taikka suullisen viestinnän taitoon – taikka taidottomuuteen.

Lopuksi haluan kiittää kaikkia kieliopettajiani, sillä juuri teidän vilpitön halunne ja rautainen ammattitaitonne sytyttivät aikoinaan minussa intohimon kielitiedettä kohtaan. Kiitos ja kumarrus!

 

suomen kieli:Riitta Pirnes (Keravanjoen yläkoulu)Riitta Häyhä (Keravanjoen yläkoulu)Rauno Heinonen (Kouvolan käännöstieteen laitos)

Leena Immonen (Helsingin yliopisto)

ranskan kieli:Jani Venho (Keravanjoen yläkoulu)Päivi Suovuo (Keravanjoen yläkoulu)espanjan kieli:

Patricia Teixidó Forto (Kouvolan käännöstieteen laitos)

venäjän kieli:Tuula Rintamäki (Nikkarin lukio)Timo Suni (Helsingin yliopisto)Elena Titova (Helsingin yliopisto)

Julia Ekman (Helsingin yliopisto)

Sini Luoma (Helsingin yliopisto)

Leena Herzi-Tsaikina (Helsingin yliopisto)

Boris Gurin (Tverin valtiollinen yliopisto)

ruotsin kieli:Seija Kähkönen (Keravanjoen yläkoulu)Sirpa Lappalainen (Nikkarin lukio)Tiina Halonen (Keravan ammattiopisto)

Ritva Heinonen-Hartama (Helsingin yliopisto)

Margareta Sipinen (Kouvolan käännöstieteen laitos)

Frej Karlsson (Dragsvik)

 

englannin kieli:Päivi Järvinen (Keravan ammattiopisto)Tarja Halonen (Keravanjoen alakoulu)Eija Pajari (Keravanjoen alakoulu) viron kieli:Klarika Sander-Komulainen (Helsingin yliopisto)Väike-Helena Uustal (Rajakivi Tammiku) 

Tutustu Vitalin LinkedIn-profiiliin tästä.



The following two tabs change content below.
Kirjoittaja on käännöstoimistomme perustaja, seitsemää kieltä opiskellut kääntäjä ja tulkki. Käännösalalla virallisesti vuodesta 2007. Harrastukset: jalkapallo, jääkiekko, jalkapalloerotuomarointi, kilpatanssit, laskuvarjourheilu, maraton, sulkapallo, rullaluistelu, matkustaminen.