Audiovisuaalisilla käännöksillä tarkoitetaan sellaisia käännöskokonaisuuksia, joissa varsinaisen käännöksen ohella on sekä auditiivisia että visuaalisia elementtejä. Esimerkiksi tekstitys sekä viime aikoina mm. Euroopan parlamentin ja neuvoston saavutettavuusdirektiivin myötä vahvasti yleistyvä videoaineistojen litterointi kuuluvat molemmat av-kääntämisen piiriin.
Ruututekstitys on meille suomalaisille melkeinpä arkipäivää, mutta etenkin muualla maailmalla suosittuun jälkiäänitykseen, dubbaukseen, törmää Suomessa lähinnä lapsille suunnatussa tuotannossa. Jälkiäänityksen eri muodot ovat kuitenkin ääninäyttelijöiden ja ammattikääntäjien yhteistyön tulos, ja aivan kuten tekstitys ja litterointi dubbaus kuuluu audiovisuaalisen kääntämiseen piiriin.
Av-kääntämisessä vaaditaan kykyä rytmittää sekä referoida alkuaineistoa siten, että se mahtuu käännettynä ja kirjoitettuna taikka puhuttuna alkuperäisen aineiston asettamiin aikaraameihin. Käännösprosessi sujuu pääsääntöisesti tavanomaisen ammattikäännöksen kaavalla, joskin erilaiset tekniset apuvälineet ja ohjelmistot täydentävät ammattilaisen av-kääntäjän työkalupakin.
