Juhlapyhien nimet kirjoitetaan suomessa aina pienellä alkukirjaimella. Joulukuussa tämä kielioppisääntö on erityisen hyvä muistaa, sillä tuolloin kalenterissa on useampi juhla: itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä ja uusivuosi. äänvaivaa: Kirjoitetaanko onnittelussa uusivuosi yhteen vai erikseen… Continue reading
Tiesitkö, että lokakuun viimeisenä päivänä vietettiin maailman kaupunkien päivää? Tämän YK:n lanseeraaman päivän tarkoituksena on mm. kiinnittää huomiota maailmanlaajuiseen kaupungistumiseen. Tänä vuonna teemana on Better City, Better Life, eli ’parempi kaupunki, parempi elämä’. Kielellisestä aspektista tarkasteltuna parempaa kaupunkia – ja sen myötä parempaa elämää – voidaan luoda useilla tavoilla: selkokielisellä kommunikoinnilla tai vaikka huomioimalla paikalliset … Continue reading
Pääsiäinen on kevään ja uuden elämän juhla, ja siihen liittyy paljon perinteitä eri puolilla maailmaa. Vaikka pääsiäinen on nykyisin kristillinen juhla, on kevään saapumista juhlittu samoihin aikoihin, ja vanhat perinteet ovat ajan saatossa yhdistyneet uusiin. Viime vuonna kirjoitimme pääsiäisperinteistä Suomessa, ja tällä kertaa esittelemme pääsiäisperinteitä eri puolilta maailmaa. Useissa kulttuureissa muna symboloi uutta elämää, ja … Continue reading
Suomi on monimutkaisuudessaan ja kielikuvien rikkaudessaan kaunis kieli. Kielialan ammattilaistenkin – ainakin niiden, jotka asian myöntävät – on kuitenkin pakko välillä kääntyä hakukoneiden puoleen tämän rikkauden edessä. Yksi yleisimmistä kielenkäyttäjien sudenkuopista on välimerkkien käyttö, ja monelle pelkkä pilkutussääntöjen ajattelu tuottaa vatsanpuruja. Emme pyri tässä rekonstruoimaan yläasteen äidinkielentuntien tunnelmaa, mutta aiomme kuitenkin verestää muistia ja hienosäätää … Continue reading
Iloista joulunodotusta, mukavaa joulunaikaa ja rauhallisia joulunpyhiä! Vai sittenkin joulun odotusta, joulun aikaa ja joulun pyhiä? Tähän aikaan vuodesta moni pohtii, millaisen toivotuksen joulukorttiin kirjoittaisi. Olemme aiemmin blogissamme sivunneet juhlapyhien nimien oikeinkirjoitusta alkukirjaimen näkökulmasta, ja tässä tekstissä käsittelemme tarkemmin yhdyssanoja ja sanaliittoja… Continue reading
Puhekieliset ilmaisut tuntuvat yleistyneen kirjoitetussa kielessä sosiaalisen median myötä. Suurin osa yleisimmistä täytesanoista on niin kutsuttuja suunnitteluilmauksia. Niitä käytetään puheessa silloin, kun puhuja vielä suunnittelee, mitä on sanomassa. Samoja ilmauksia voidaan käyttää myös tekstissä luomaan arkista sävyä ja puhekielisyyden vaikutelmaa. Täytesanat ryydittävät tekstiä ja tekevät siitä sujuvampaa luettavaa. Ne eivät siis ole ollenkaan huono asia maltillisesti käytettynä. Puhekielisyyden yleistyessä liiallinen täytesanojen käyttö on kuitenkin valtaamassa myös asiatekstejä… Continue reading
Muiden kielten vaikutuksen myötä myös Suomessa on alettu käyttää isoa alkukirjainta juhlapyhien nimissä. Kuten viikonpäivät ja kuukaudet, myös juhlapäivien nimet kirjoitetaan pienellä kirjaimella. Juhlapäivien nimet tulevat myös silloin pienellä alkukirjaimella. Tämä ei koske vain pääsiäistä, vaan kaikkia muitakin juhlapyhiä. Poikkeuksen tähän muodostaa kuitenkin ne liputus- ja merkkipäivät, joiden nimeen sisältyy erisnimi. Koska erisnimet kirjoitetaan aina isolla alkukirjaimella, käytetään isoa alkukirjainta myös erisnimellisten liputus- ja merkkipäivien nimissä. … Continue reading
Lukusanoja tulee huomaamattakin käytettyä melkoinen määrä jokapäiväisessä elämässä. Lukuja pyöritellessä kannattaa kuitenkin olla tarkkana. Kasvoiko yrityksesi liikevaihto 12:lla %, 12:sta % vai 12:a %? Entä olitko taas tänäkin vuonna yliopistohakujen varasijalla 15:sta, 15:s vai kerrankin jopa neljästoista?Tässä pieni opas lukujen taivuttamisesta… Continue reading
Suomessa ja Pohjoismaissa kätteleminen tervehtimismuotona tuttavien ja läheisten kesken koetaan usein kiusallisen viralliseksi. Muualla maailmassa kättely, poskisuudelmat, halaukset, hatunnostot ja kumartaminen tervehtimisen merkiksi ovat kuitenkin niin tärkeässä asemassa, että jokainen meistä voi tahtomattaan aiheuttaa kiusallisen tilanteen tehdessään uusia tuttavuuksia eri puolilla maapalloa… Continue reading
Suomessa on viime aikoina käyty vilkasta keskustelua siitä, mitä kieliä meidän pitäisi opiskella. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan suomalaisilla on yleisesti ottaen hyvä kielipää, sillä seitsemän kymmenestä osaa vähintään yhtä vierasta kieltä, ja kahta vierasta kieltä puhuvia on noin kolmannes suomalaisista. Saman tutkimuksen mukaan peräti yli 15 % kaikista 18–64-vuotiaista puhuu vähintään neljä vierasta kieltä äidinkielensä lisäksi! … Continue reading
Juhlapyhien nimet kirjoitetaan suomessa aina pienellä alkukirjaimella. Joulukuussa tämä kielioppisää...
Käännöstoimistomme koordinointitiimimme valitsi viime viikolla vuoden kääntäjäksi suomi–viro-kääntäj...
Käännöstoimistomme on kiinni 23.-26.12.2021. Koronapandemian vahvasti leimaama vuosi 2021 on pian tu...