Puhekieliset ilmaisut tuntuvat yleistyneen kirjoitetussa kielessä sosiaalisen median myötä. Suurin osa yleisimmistä täytesanoista on niin kutsuttuja suunnitteluilmauksia. Niitä käytetään puheessa silloin, kun puhuja vielä suunnittelee, mitä on sanomassa. Samoja ilmauksia voidaan käyttää myös tekstissä luomaan arkista sävyä ja puhekielisyyden vaikutelmaa. Täytesanat ryydittävät tekstiä ja tekevät siitä sujuvampaa luettavaa. Ne eivät siis ole ollenkaan huono asia maltillisesti käytettynä. Puhekielisyyden yleistyessä liiallinen täytesanojen käyttö on kuitenkin valtaamassa myös asiatekstejä.
Muiden kielten vaikutuksen myötä myös Suomessa on alettu käyttää isoa alkukirjainta juhlapyhien nimissä. Kuten viikonpäivät ja kuukaudet, myös juhlapäivien nimet kirjoitetaan pienellä kirjaimella. Juhlapäivien nimet tulevat myös silloin pienellä alkukirjaimella. Tämä ei koske vain pääsiäistä, vaan kaikkia muitakin juhlapyhiä. Poikkeuksen tähän muodostaa kuitenkin ne liputus- ja merkkipäivät, joiden nimeen sisältyy erisnimi. Koska erisnimet kirjoitetaan aina isolla alkukirjaimella, käytetään isoa alkukirjainta myös erisnimellisten liputus- ja merkkipäivien nimissä.
Lukujen taivutus – pää 3:ntena jalkana?
helmikuu 20, 2019 Nykykielen opas kiireisille ihmisille
Lukusanoja tulee huomaamattakin käytettyä melkoinen määrä jokapäiväisessä elämässä. Lukuja pyöritellessä kannattaa kuitenkin olla tarkkana. Kasvoiko yrityksesi liikevaihto 12:lla %, 12:sta % vai 12:a %? Entä olitko taas tänäkin vuonna yliopistohakujen varasijalla 15:sta, 15:s vai kerrankin jopa neljästoista?Tässä pieni opas lukujen taivuttamisesta.
Suomessa ja Pohjoismaissa kätteleminen tervehtimismuotona tuttavien ja läheisten kesken koetaan usein kiusallisen viralliseksi. Muualla maailmassa kättely, poskisuudelmat, halaukset, hatunnostot ja kumartaminen tervehtimisen merkiksi ovat kuitenkin niin tärkeässä asemassa, että jokainen meistä voi tahtomattaan aiheuttaa kiusallisen tilanteen tehdessään uusia tuttavuuksia eri puolilla maapalloa.
Suomessa on viime aikoina käyty vilkasta keskustelua siitä, mitä kieliä meidän pitäisi opiskella. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan suomalaisilla on yleisesti ottaen hyvä kielipää, sillä seitsemän kymmenestä osaa vähintään yhtä vierasta kieltä, ja kahta vierasta kieltä puhuvia on noin kolmannes suomalaisista. Saman tutkimuksen mukaan peräti yli 15 % kaikista 18–64-vuotiaista puhuu vähintään neljä vierasta kieltä äidinkielensä lisäksi! […]
Simultaanitulkkina minulta kysytään usein: ”Miten oikein pystyt tuohon?” Maallikon on vaikea ymmärtää, miten tulkki pystyy käytännössä samanaikaisesti kuuntelemaan puhetta, käsittelemään sen ja siirtämään sen välittämän viestin toiselle kielelle. Simultaanitulkin onkin oltava salamannopea: on kuultava tulkattava puhe yhdellä kielellä ja toistettava sama sisältö toisella kielellä lähes automaattisesti. Erityisesti pitkien tulkkausrupeamien jälkeen aivot jäävät helposti vielä […]
Kääntäjän ammattitauti
lokakuu 22, 2015 Nykykielen opas kiireisille ihmisille
Oikeastaan kaikkialla lukee jotain. Ja aivan kaikkialla, jos tekstit tuppaavat menemään päähän ja jäämään sinne hypätäkseen esille rentoutuessa: oliko se niin vain näin ja missä niin luki? Jos kirjaimia jossain näkyy, ne on pakko lukea ja pohtia, ovatko ne juuri oikein. Jotkut väittävät kääntäjien ammattitaudin olevan alkoholismi, mutta kyllä se on tekstiriippuvuus. Baareissa tulee vain […]
Onko välimerkeillä väliä?
helmikuu 9, 2015 Nykykielen opas kiireisille ihmisille
Yhdysmerkki ja kaksoispiste ”Käykö kookos katkarapukeitto?” ”Katon tvtä.” Muun muassa tällaisia viestejä olen avomiehelleni viime aikoina lähettänyt jättäen yhdysmerkin ja kaksoispisteen huoletta pois viestin kirjoittamista nopeuttaakseni. Huolimatta siitä, että olen kielialan ammattilainen, en siis itsekään aina noudata kaikkia välimerkkejä koskevia sääntöjä kommunikoidessani läheisteni kanssa sosiaalisen median kautta tai tekstiviestein. Mitä merkitystä välimerkeillä sitten on? Miksi […]
Sähköpostin yleisimmät kielioppivirheet, TOP 13 Muistan, kun pikkupoikana äidilläni oli tapana korjata sanomisiani joka kerta, kun sanoin jotain väärin. Älä sano näin, vaan sano näin. Ärsytti kovasti. Mitä väliä? Mummi ja vaari taas puhuivat kieltä, jota en vielä tuolloin osannut itse – siksi ehkä viihdyinkin mummolassa kovasti. Viihdyn muuten edelleen. Ala-asteelle mennessäni minulla oli reppu […]